Yhteiskunnallisen muutoksen alla Suomi kuitenkin tunnetaan ennen muuta puhtaasta luonnostaan, katajaisesta kansastaan ja omapäisestä asenteestaan. Ne kaikki ovat luoneet yhdessä kulttuurin, jota on vaikea määritellä. Se on noussut ankarista vuodenajoista ja omanlaisesta kauneuskäsityksestä, joka ensisijaisesti kumpuaa käytännön tarpeista. Siinä sivussa suomalaisuus on sekoitus jääräpäisyyttä ja lahjomattomuutta, kokemuksen tuomaa uskoa omaan pärjäämiseen.
Kielimuuri meidän ja muun maailman välillä on kannustanut meitä kommunikoimaan kansainvälisesti kuvataiteen, musiikin ja designin keinoin. Helsinki on tänä päivänä Pohjois-Euroopan nykytaiteen johtava kaupunki.
Halusimme tuoda tässä kirjassa esiin ainutlaatuiset vuodenaikamme ja niiden mahdollistaman ruokakulttuurin sekä suomalaisen visuaalisen estetiikan: arkkitehtuurin, muotoilun, vaatesuunnittelun ja taiteen. Esittelemme Suomi-designin alkuperäisiä suunnannäyttäjiä ja heidän työnsä jatkajia. He yhdessä kertovat keitä me olemme ja minne olemme matkalla. Tervetuloa matkalle Suomeen ja jäljittelemättömään suomalaisuuteen.
RAVINTOITSIJA, KOKKI JA RUOKASUUNNITTELIJA MATTI JÄMSÉN on työlleen omistautunut perfektionisti. Hän on Suomen joukkueenjohtaja kansainvälisessä Bocuse d’Or -kokkien maailmanmestaruuskilpailuissa, ja yksi kilpailun 24 tuomarista. Jämsén kuvaa itseään teknikkona, joka etsii jatkuvasti uusia makuja, myös vapaa-ajallaan.
”Rentoudun käydessämme syömässä erilaisissa ravintoloihissa vaimoni kanssa . Helsingissä suosikkini ovat Vinkkeli ja Grön. Ulkomailla käydessäni vierailen usein Kööpenhaminan Geraniumissa.”
Bocuse d’Or on huippukokkien mestaruuskilpailu, joka alkoi vuonna 1987 ja joka pidetään joka toinen vuosi Lyonissa, Ranskassa. Vuonna 2019 pohjoismaiden joukkueet loistivat kilpailussa: Tanska voitti, Ruotsi tuli toiseksi, Norja oli kolmas ja Suomi neljäs. Jämsénin mukaan pohjoismaisen keittiön voittomarssi selittyy sen avoimella asenteella. ”Monissa Etelä-Euroopan maissa ruokakulttuuri on niin vahvaa ja perinteistä, että et voi poiketa siitä. Me pohjoisessa emme pelkää vanhojen asioiden muokkaamista ja uusien keksimistä ”, Jämsén sanoo. Tärkeimmät ainesosat, kuten liha, annetaan kilpailijoille kilpailupaikalla, mutta voit ottaa kotoa paikallisia erikoisuuksia, kuten savustettua poroa, kuusenversoja ja tyypillistä suomalaista Jaloviinaa. Sitä käytettiin lopulta kastikkeen valmistukseen lihalle. Ruoan ulkoasu ja esittely ovat erittäin tärkeitä kilpailussa ja tässä suhteessa skandinaavinen yksinkertaisuus on vahvuus. ”Kilpailussa tärkeimmät asiat ovat kansainvälinen näkyvyys ja verkostot. Koska kyseessä on kilpailu, jossa arvioidaan ruokaa, on helppoa antaa pisteitä niille maille, jotka ovat jo saavuttaneet luottamuksen ja hyvän maineen. Siksi on tärkeää erottaa itsesi erityisominaisuuksien, kuten norjalaisen lohen, kampasimpukoiden ja muiden merenelävien, avulla. ”
Jämsénin mukaan erityistä Suomessa ovat sen metsät, joissa kasvaa marjoja ja sieniä joita kuka tahansa voi poimia. ”Ulkomaiset ihmiset ovat hämmästyneitä siitä, että kuka tahansa voi mennä metsään ja kerätä luonnon antimia jokamiehenoikeuden nojalla. Monien mielestä tämä on uskomatonta. ”Suomalaisille loputtomat metsät, järvet ja koskematon maaseutu ovat luonnollinen osa elämää, jota ei tarvitse edes ajatella. Jopa kaupunkilaiset perivät äidinmaidosta sen tunteen, että heitä ympäröi tila hengittää ja turmeltumaton luonto on lähellä. ”Minun elämäntehtäväni on nostaa suomalaista ruokaa oikeutettuun asemaansa kansainvälisillä areenoilla”, Jämsén sanoo.
